(Slaughterhouse five, or the Children's Crusade 1969)
Keltainen Kirjasto 190 s.
"The Cattle Are Lowing,
The Baby awakes.
But the little Lord Jesus
No crying He makes."
"Olen nyt saanut sotakirjani valmiiksi. Seuraava jonka kirjoitan tulee olemaan hauska. Tämä on epäonnistunut, ja sen oli pakko olla, koska se on kirjoitettu suolapatsaalla. Se alkaa näin:
Kuulkaapas:
Billy Pilgrim on joutunut ajasta irralleen.
Se loppuu näin:
Pyy-tii-huiit?"
Kurt Vonnegut on ollut lukulistallani jo pitkään sen jälkeen kun luin Kissan Kehdon ja vihdoin sain tartuttua seuraavaan teokseen. Vonnegut oli yhdysvaltalainen kirjailija joka oli hyvin tunnettu sarkastisesta kirjoitustyylistään.
Teurastamo 5 kertoo Dresdenin pommituksesta, Billy Pilgrimmista sekä avaruusolioista. Kaikki tämä on mahdutettu 190 sivuun. Tarinan päähenkilönä on Billy Pilgrim, amerikkalainen sotilas, optikko sekä aikamatkaaja. Ajat ja paikat vaihtuvat kirjassa koko ajan sillä Pilgrimin elämä nähdään sekalaisessa järjestyksessä, niinpä hän on jo nähnyt oman kuolemansakin. Pilgrim matkustaa ajassa edestakaisin kertoen omaa tarinaansa sekä joutuu jopa kauas galaksiin jonne avaruusoliot ovat hänet kaapanneet.
Suurin tarina Pilgrimin elämässä on Dresdenin pommitus jonka keskelle hän joutuu ja josta hän selviää.
Vonnegut oli myös itse todistamassa kyseistä pommitusta vuonna 1945, tuoden näin oman kokemuksensakin esille. Dresdenin pommitus oli itselleni tuntematon asia vaikka sitä pidetään yhtenä tuhoisimmista pommituksista ja arvioiden mukaan n. 20 000 - 25 000 ihmistä menehtyi.
Vaikka kirja on kerrontatapansa takia sirpaleinen, ajassa hypitään edestakaisin nuoruudesta vanhuuteen, sodasta rakkauteen, ei se tehnyt kirjasta sekavaa jota alussa pelkäsin. Haastavaa se lukijalle toki on mutta Vonnegut osaa pitää kirjan helppolukuisena. Pidän Vonnegutin tyylistä, kirja on hauska ja koominen. Ja välillä jopa nauraa Vonnegutin mukana, joskus jopa sitä julmaa naurua. Vonnegutin satiiriakaan ei kirjasta puutu.
Sodan raakuus tulee myös kirjassa esille. Sitä ei kaunistella eikä romantisoida vaan se tuodaan totuuden mukaisesti näytteille, kaikki kauheus mutta myös kauneus. Kuolema kuitenkin, kuten aina Vonnegutin tyyliin, näyttäytyy kirjassa järkyttävänä mutta myös vähäpätöisenä.
"Hänen äitinsä paloi tuhkaksi Dresdenin tulimyrskyssä. Niin se käy"
Osallistun kirjalla Mikä minusta tulee isona -haasteeseen sekä Ihminen sodassa -haasteeseen.
Kurt Vonnegut on ollut omalla lukulistallani jo pitkään ja tästä kirjasta olen kuullut paljon hyvää, kuulostaa hyvin mielenkiintoiselta sekoitukselta eri genrejä.
VastaaPoistaTämä on kyllä hyvä kirja aloittaa Vonnegutin lukeminen, suosittelen! :)
Poista