(Mördare utan ansikte 1991) Otava 327 s.
Henning Mankell on ruotsalainen kirjailija joka on kirjoittanut paljon näytelmiä, romaaneja sekä nuortenkirjoja. Tunnetuimpia ovat hänen Kurt Wallander -rikosromaaninsa. Kasvoton kuolema on Kurt Wallander-sarjan ensimmäinen osa.
Kylmänä talviyönä mies havaitsee, että naapurissa kaikki ei ole kohdallaan. Selvittäessään asiaa hän kohtaa talossa kammottavan näyn. Vanha viljelijäpariskunta on murhattu raa'asti. Kurt Wallander käsketään selvittämään tapausta mutta johtolankoja ei ole, ainoastaan iäkkään uhrin viimeinen soperrus: "Ulkolainen".
Murha on muutenkin vaikea selvitettävä mutta epäiltyjen ulkomaalaistaustan tultua julki on Wallanderilla edessään tuplatyö. Murhan selvittäminen sekä läheisen pakolaiskeskuksen suojeleminen. Mutta miksi kenelläkään olisi syytä tappaa iäkäs viljelijäpariskunta?
Vihdoinkin sain aikaiseksi tutustua Mankellin Wallander-dekkareihin, ovathan ne ruotsalaisen rikoskirjallisuuden parhaimmistoa. Joten odotukset olivat korkealla, myös takakansi nosti odotuksia ja kirja vaikutti mielenkiintoiselta. Sellainen se myös oli! Ja vaikka kirja olikin yli kolmesataa sivuinen, piti se otteessaan enkä halunnut laskea sitä alas. Valitettavasti petyin loppuratkaisuun, juonessa olisi ollut ainesta vaikka mihin.
Agatha Christien kirjoja lukuunottamatta, rikoskirjallisuus on jäänyt itselläni hieman vähemmälle. Isona syynä tähän on dekkareiden hyvin kliseiset päähenkilöt. Wallander on kyllä kliseinen dekkari poliisi, keski-ikäinen, eronnut, syö epäterveellisesti ja juo liikaa. Mutta jollain tapaa koin sympatiaa häntä kohtaan ja Wallanderin ansiosta ajattelinkin lukea muita sarjan kirjoja tämän kesän aikana.
Osallistun kirjalla Mikä minusta tulee isona -haasteeseen sekä Rikoksen jäljillä -lukuhaasteeseen.
